Miksi Cousteausta tuli legenda?

Edesmenneen Jacques Cousteaun satavuotissyntymäpäivä näkyy mediassa ympäri maailmaa, ja Google kunnioitti miestä ”doodlella” eli logolla – kenties suurimmalla kunnianosoituksella, jonka nykymuotoinen Internet voi tarjota.

Miten merentutkijasta tuli tällainen legenda? Tässä viisi hyvää perustetta.

1. Jacques Cousteau oli sukelluslaitteiden uranuurtaja.

Ranskalainen merentutkija, keksijä, elokuvatuottaja ja ympäristönsuojelija purjehti 1900-luvun jälkipuoliskolla pitkin maailman meriä legendaarinen punainen myssy päässään maineikkaalla Calypso-aluksellaan ja opetti miljoonille ihmisille asioita valtameristä ja niiden asukkaista – ja innosti myös niiden suojeluun.

Moni seikkailu olisi jäänyt kokematta ilman vedenalaisen hengityksen mahdollistavaa Aqua-Lung-sukelluslaitetta, jonka Cousteau kehitti toisen maailmansodan aikaan yhdessä insinööri Emile Gagnanin kanssa.

Aqua-Lungin avulla Cousteau miehistöineen pystyi tutkimaan ja kuvaamaan meren syvyyksissä paikkoja, joista kukaan ei ollut ennen nähnyt.

2. Cousteaun dokumentit toivat vedenalaisen maailman ensi kertaa katsojien ulottuville.

Jacques Cousteaun uraauurtavat, vedessä kuvatut dokumenttiohjelmat – esimerkiksi Oscar-palkitut Hiljainen maailma, Kultakala ja Elävä meri – ”sisälsivät juonen”, sanoo Clark Lee Merriam, Cousteau Societyn tiedottaja.

”Niiden viesti kuului ’Tule mukaani katsomaan tätä ihmeellistä asiaa ja näe, miten se toimii ja käyttäytyy’”, sanoo Merriam, joka ehti työskennellä Cousteaun kanssa lähes 20 vuotta ennen kuin tutkimusmatkailija kuoli vuonna 1997.

”Ne johdattivat suuren yleisön syvällisesti ja kattavasti merenalaiseen maailmaan.”

3. Cousteau loi vedenalaisia leirejä.

Jacques Cousteau kehitti yhdessä miehistönsä kanssa ensimmäiset vedenalaiset ihmisasunnot. Ensin valmistunutta Conshelf I: tä seurasivat Conshelf II ja III. Merentutkijat saattoivat asua näissä tukikohdissa useita viikkoja kerrallaan.

”Hän oli jopa edistyksellisempi kuin USA:n laivasto, joka kokeili omissa hankkeissaan pidempiaikaista elämistä ja toimintaa vedenalaisissa olosuhteissa”, Merriam sanoo.

Hänen mukaansa ”teollisuus käyttää nykyisin pitkälti tuota teknologiaa, koska on paljon halvempaa pitää joku syvyyksissä tutkimassa kuin kuljettaa tätä alas ja ylös puolen tunnin jaksoissa”.

4. Cousteau myötävaikutti valaanpyyntikiellon syntyyn.

Cousteau ”kääntyi henkilökohtaisesti valtionpäämiesten puoleen ja auttoi hankkimaan tarvittavat luvut, joiden pohjalta valaanpyyntikomissio pystyi tekemään päätöksen kaupallisen valaanpyynnin lopettamisesta 1986”, sanoo Merriam.

Kaupallinen valaanpyynti on yhä kiellettyä, vaikka jotkin maat pyytävätkin yhä valaita tieteellisen tutkimuksen nimissä.

5. Cousteau auttoi lopettamaan ydinjätteiden syytämisen mereen.

Cousteau organisoi suurta suosiota saavuttaneen kampanjan, jolla vastustettiin Ranskan valtion suunnitelmaa ydinjätteiden kaatamisesta Välimereen vuonna 1960. Hän kävi asiasta taistelua suoraan Ranskan presidentin kanssa.

Cousteau ”taittoi dumppaussuunnitelmasta peistä kenraali de Gaullen kanssa Ranskassa ja vastusti sitkeästi ydinvoimaa”, Merriam sanoo.
”Hän myönsi, että se oli puhdas ja monien mahdollisuuksien energianlähde, mutta koki että – niin kauan kuin siitä syntyy jätettä, joka käsittelyä emme hallitse – meidän ei pitäisi turvautua siihen.”

Ydinjätettä kuljettanut juna kääntyi lopulta takaisin, kun joukko naisia ja lapsia istui radalle osoittamaan mieltään.

Jacques Cousteau, myöhäisherännäinen ympäristöaktivisti

Cousteaun elokuvat ja kirjat saivat meren näyttämään rajattomalta ja rikkaalta ihmemaalta, joka pursusi elämää autuaassa eristyneisyydessä. Kapteeni tiesi kuitenkin asian todellisen tolan.

”Hän piti inhimillisenä harhakuvitelmana sitä, että valtameret olisivat äärettömiä aavoja, joista voisi ammentaa loputtomiin ravintoa ja kaikkea muuta, mitä ihmiset keksivät haluta”, Clark Lee Merriam sanoo.

Cousteau ei ollut millään muotoa alati tinkimätön ympäristönsuojelija, eikä hän aina kohdellut kuvauskohteitaankaan kovin hellävaroen. ”Hän aloitti uransa harppuunakalastajana ja seikkailijana eikä suojelijana”, Merriam sanoo.

Merriam nostaa esiin Hiljaisen maailman ”kammottavan” kohtauksen, jossa Calypso törmää kaskelotin poikaseen. Miehistö arvelee valaan kituvan henkitoreissaan ja ampuu sen hengiltä, minkä jälkeen he ampuvat myös kuolleen valaan kimppuun iskeviä haita.

Merriam muistaa tunnelmat, kun Hiljaista maailmaa uudelleenmasteroitiin parikymmentä vuotta sitten. ”Kaikki olivat sitä mieltä, että nuo kammottavat, huonoa käytöstä sisältävät kohtaukset pitäisi leikata pois.”

”Cousteau sanoi kuitenkin, että ’Ei käy. Niin tapahtui, ja se osoittaa kuinka pitkälle olemme sittemmin päässeet ja miten kamalia ihmiset ovat, jos emme rajoita toimiamme’”, hän muistelee.

Jacques Cousteaun perintö elää

Jos Cousteau olisi yhä hengissä, häntä varmaan surettaisi nähdä, miten vähän saasteiden, ryöstökalastuksen ja muiden merta uhkaavien asioiden torjumiseksi on tehty, sanoo WWF:n meriasioiden ja arktisten alueiden politiikan varajohtaja Bill Eichbaum.

Cousteau ei kuitenkaan lannistuisi, sanoo Eichbaum, joka työskenteli Cousteaun kanssa hetken verran 1970-luvulla.

”Hän ottaisi asian vahvasti omakseen ja ajaisi hallituksia, yrityksiä ja yksilöitä uskoakseni entistäkin terävämmin ja aggressiivisemmin suojelemaan ympäristöä”, hän sanoo.

Cousteau Societyn Clark Lee Merriam lisää: ”Kaipaamme tuota visionääriä, mutta olemme iloisia siitä, että hän näytti meille tien, jota yritämme seurata.”