Muumiot tihkuvat myrkkyä

Arsenikkipitoinen vesi hävitti Chilen rannikkokansan

Muumioiden hiuksista tehty analyysi paljasti, että nykyisen Chilen pohjoisosassa sijaitsevan Camaroneslaakson juomavesi sisälsi suuria määriä arsenikkia. Pitkään jatkunut myrkytystila teki alueella 7 000 vuotta sitten eläneen chinchorro-kansan elämästä hyvin vaikeaa.

”Uskon, että he altistuivat suurille arsenikkimäärille juomalla vettä, joka Camaronesin alueella sisältää luontaisesti paljon arsenikkia”, sanoo tutkimuksen johtaja Bernardo Arriaza chileläisestä Tarapacán yliopistosta Aricasta.

Chinchorro-kansa ei itse tiennyt nauttivansa myrkkyä, sillä sitä ei voinut maistaa eikä nähdä. Se saattoi kuitenkin aiheuttaa heille monenlaisia sairauksia, kuten iho-, keuhko- ja munuaissyöpää ja virtsarakonsyöpää sekä muita pitkään jatkuneesta arsenikkialtistuksesta johtuvia vaivoja.

Myrkytyksen uhrit palsamoitiin usein kuolemansa jälkeen, jolloin heidän sisäelimensä poistettiin ja vastaontelo täytettiin maa-aineksilla ja korsilla. Tapa syntyi noin 7 000 vuotta sitten. Chinchorrot ovatkin ensimmäinen ruumiiden palsamointia harjoittanut yhteisö. Tapa ei rajoittunut yläluokkaan vaan palsamoidut vainajat edustavat kaikkia sosiaalisia ryhmiä ja joukossa on sekä aikuisia että lapsia ja jopa sikiöitä.

Arriaza arvelee, että etenkin sikiöt ja vastasyntyneet kärsivät arsenikkialtistuksesta. Varhaisimmat muumiot ovat nimenomaan sikiöitä ja vauvoja. Hän uskookin, että keskenmenojen ja imeväiskuolleisuuden yleisyys on saattanut vaikuttaa palsamointitaidon kehittymiseen.

Myrkytysuhka ei ole vieläkään ohi: laakson juomaveden arsenikkipitoisuus ylittää yhä sata kertaa Maailman terveysjärjestö WHO:n turvallisena pitämään rajan. Asukkaat joutuvat tuomaan veden muualta, sanoo Arriaza.

Älä juo vettä

Bernardo Arriaza työtovereineen tutki 46 esihistorialliselta muumiolta otetut hiusnäytteet. Tutkitut muumiot olivat peräisin 7 000–600 vuoden takaa, ja ne oli löydetty jo ennen tutkimusta kuivuneesta laaksosta viidestä eri paikasta. Osa tutkituista vainajista oli haudattu noin vuoden 1700 eaa. jälkeen, ja ne olivat muumioituneet luonnollisesti kuivassa ilmastossa.

Tuloksista selvisi, että yhdeksällä kymmenestä chinchorro-muumiosta oli hiusgrammaa kohti yli yksi mikrogramma arsenikkia. Määrä oli tarpeeksi aiheuttamaan terveysongelmia. Joillakin seuduilla arsenikkipitoisuus oli vielä tätä korkeampi. Tutkimus julkaistiin Journal of Archaeological Science- ja Microchemical Journal -lehdissä.

Seudun kallioperässä ja sitä ympäröivissä tulivuoren rinteissä on runsaasti erilaisia metalleja, kuten arsenikkia. Myrkyllisiä metalleja huuhtoutuu joka vuosi sulamisvesien mukana jokiin, joista niiden alajuoksujen asukkaat ottavat juomavettä.

Elimistössä arsenikki kerääntyy sarveisaineeseen, kuten hiuksiin ja kynsiin. Siksi yhdestäkin muumion hiuksesta voidaan päätellä, miten suurille arsenikkimäärille vainaja eläessään altistui.

Tutkimus paljasti myös jotain tämän esihistoriallisen kansan elintavoista, lisää Arriaza.

Jotkin arsenikkia luonnostaan vähän sisältävien alueiden muumioista ovat yllättävän arsenikkipitoisia. Tämä viittaa siihen, että ainakin jotkin chinchorrot siirtyivät jopa sadan kilometrin päähän synnyinseuduiltaan. Syy muuttoon on voinut olla esimerkiksi avioituminen.